Klubituupparin tekniikka koostuu monesta osasta

Golf-ura alkaa greencard -kurssilla, missä sinulle opetetaan peruslyönnin salaisuudet. Hiot lyöntejä siellä niin, että pääsisit kurssista läpi, jonka jälkeen alat kiertää kotikentän rataa. Huomaat aika nopeasti, että kentällä lyöminen on vähän eri asia kuin onnistua rangella, ja ongelmia on paljon. Näin oli ainakin itselleni. Alussa yritin käydä mahdollisimman paljon rangella lyömässä, jotta löytyisi jonkinlaista varmuutta. Ensin piti edes osua palloon jotenkuten kunnolla joka kerta, ja siitä se on sitten muuttunut niin, että tässä vaiheessa ”uraa” haluaisin, että pallo lähtisi suurin piirtein sinne minne haluan vähintään 7 kertaa 10stä.

Viimeiksi tänään kierroksella ihmettelin kuitenkin taas sitä, miten voi vieläkin tulla niin huonoja lyöntejä, että esim duffaa niin pahasti, et osut maahan 30cm ennen, kyllä ENNEN palloa…Jos haluaa kehittyä, pitäisi käydä Pro:lla kaikki sanoo. Ja tämä on varmasti ihan totta. Mutta se on kallista hommaa, kun jo itse pelaamiseen menee ihan tarpeeksi rahaa. Kuulantyönnöstä tiedän kuitenkin, että valmentaja on todella tärkeä kun kyseessä on tekniikkalaji. Niinpä otetaan kaikki mahdolliset kotikonstit käyttöön.

Reilu vuosi sitten lähetin videon omasta swingistä Pro:lle analysoitavaksi, ja sain sieltä hyviä vinkkejä siitä, mitä minun pitäisi tehdä. Tämän lisäksi olen katsonut paljon erilaisia ohjevideoita Youtubessa, ja yrittänyt niistä löytää osia jotka sopisivat omaan tilanteeseeni. Parhaat yksittäiset niksit löysin Mika Piltzin ”Piltzin parhaat” -sarjasta, mistä löysin paljon selkeitä ohjeita, mitkä auttoivat todella paljon HCP:n alentamisessa viime kesällä, ja varsinkin syksyllä.

Kuvaan välillä omia lyöntejäni, jotta näkisin miltä ne näyttävät, mutta tärkein asia minulle, kuten myös kuulantyönnössä aikoinaan, on tunne, eli miltä suoritus tuntee. Kuulaa osasin työntää, ja tiesin miltä hyvä työntö piti tuntea. Golfissa en välttämättä vielä tiedä miltä hyvä swingi pitäisi tuntea, ja se tunne mitä olen yrittänyt hakea on vaihtunut monta kertaa. Talvella pääsin kerran tunniksi lyömään Pro:n kanssa, ja hän muutti aika paljon mun swingissä. Se muutos auttoi paljon, koska sitä kautta löysin myös ihan erilaisen tunteen, mitä nyt yritän koko ajan hakea. Olen tavallaan aikaisemmin väärillä liikeradoilla yrittänyt löytää oikean tunteen, mutta toivottavasti olen nyt vähän enemmän oikealla tiellä.

Viimeisin ”muutos” svingiin tein eilen takapihallani. Viritin lyöntiverkon pystyyn ja vedin aika pitkän treenisession siellä (mikä näkyy nurmikossakin 🙂 ) Torstaina keskustelin kaverin kanssa kierroksen jälkeen mun draiveriongelmista, ja hän kertoi miten hän on miettinyt tiettyjä asioita. En silloin miettinyt sitä sen tarkemmin, mutta kun treenissä oli puuvitosen lyöntivuoro, muistuin toi keskustelu mieleen, ja yhtäkkiä osuinkin todella hyvin joka kerta palloon. Sama homma siirtyi myös draiveriin.

Ongelma keväällä on siis ollut se, että vaikka stanssini on niin kaukana pallosta, että tuntuu, että just ja just yletyn palloon, onnistun lyönnissä kuitenkin osumaan niin pahasti ohi, että osuma tulee lavan kantaan, usein niin pahasti, et pallo lähtee sukeltamaan rajusti vasemmalle, eikä lennä kuin muutama kymmenen metriä, useimmiten metsään. Kaveri puhui oikean käden liikkeestä, ja miten hän miettii että lyödessä palloa, käsi pitäisi tulla tavallaan alas vartaloa myötäen. Minä taas olen alkanut kurota käsillä kohti palloa, ja näin ollen lyön ohi. No, kun tuo ohje muistui mieleen, sainkin kaikki toimimaan todella hyvin.

Tämä toistui myös radalla tänään, missä minulla oli 8 väyläosumaa, 3 vasemmalle ja 3 oikealle. Näistä ohi menneistä lyönneistä muistaakseni ainoastaan kolme oli sellaisia, että olin selkeästi pulassa. Lähipeli toimi myös tänään kohtuullisesti. Kaikki chipit ja pitchit olivat hyviä, ja putit myös pääsääntöisesti. Mutta rautamailat ei sitten toiminut ollenkaan. Välillä hyviä, mutta useimmiten ihmeellisiä toppeja, soketteja jne. Vaikuttiko sitten draiverin ajatustapa noin paljon rautoihin, todennäköisesti.

Joten jos ehdin, on pakko nyt maanantaina ja tiistaina hioa rautalyönnit taas kuntoon, koska keskiviikkona on ”tärkeä” peli taas edessä, kun kaveriporukka kokoontuu Nordcenterin Freamille kovin panoksin 🙂