Kuulantyöntäjän räjähtävän voiman harjoittelu

En tiedä onko muualla maailmassa samalla tavalla, mutta meillä Suomessa yleisurheilussa tuntuu, että heittäjäksi päätyy yleensä ne nuorena jo hieman ylipainoiset, ja varsinkin ylävartalostaan vahvat yksilöt. Luulen tämän johtuvan siitä, että tämäntyyppiset lapset pärjäävät lapsena parhaiten juuri heittolajeissa. Pahimmassa tapauksessa heitä kehoitetaan sinne “kun ei muuten pärjää”…Toivottavasti asia ei kuitenkaan ole näin. Heittäjät, kuten myös muut yu-lajit, tarvitsevat pärjätäkseen hyvin erityyppisiä ominaisuuksia kuin pelkästään “voimaa” ja “massaa”.

Miksi näin sitten kuitenkin on? Yleisurheilussa puuttuu lähes kokonaan scouttaus, eli että lähdettäisiin hakemalla hakemaan oikeita tyyppejä oikeisiin lajeihin. Lajin sisälläkin ei aina uskalleta ohjata oikeat tyypi oikealle polulle, vaan kaikki saavat tehdä kaikkea. Jos itse saisin lähteä esim koulujen liikuntatunneilta hakemaan kuulantyöntöön hyviä tyyppejä, kriteerit olisivat muita pidempiä lapsia. Mielellään olisi jo nähtävissä, että rytmitaju ja kyky liikkua monipuolisesti olisi hyvällä tasolla. Miksi välttäisin “isoa” ja “vahvaa” tyyppiä?

Kuulantyönnössä pitää olla räjähtävä. Lapset voivat näennäisesti olla hyviä kuulantyönnössä nuorena, koska pystyvät isokokoisina työntämään massalla ja voimalla pienet kuulat pidemmälle kuin samassa iässä olevat hoikemmat ja heikoimmat. Mielestäni on enemmän kehityspotentiaalia kuitenkin lapsessa, joka on pitkä, kimmoisa, omaa rytmitajua ja on suhteellisen nopea.

Miten harjoitellaan räjähtävyyttä?

Lapsi ja nuori pitää pystyä tekemään mahdollisimman paljon omalla kehollaan. Juoksua ja hyppäämistä niin paljon kuin mahdollista lajiharjoittelun lisäksi. Mitä parempi pohja pystytään rakentamaan juoksemalla ja hyppäämällä, sitä paremmin sitä pystyy myös vanhempana jalostamaan. Voimaharjoittelun tullessa mukaan ohjelmaan, voimaa pitää tehdä lajin ehdoilla. Emme viihdy punttisalilla jotta meille kasvaisi isot lihakset, eikä jotta meistä tulisi kovia kyykyssä tai rinnallevedossa. Harjoittelemme voimaa, jotta olisimme kuularingissä nopeita ja räjähtäviä, joten tekniikka ja toistosarjat on tehtävä tämän ehdolla.

Itselleni tärkeitä asioita punttisalilla oli kontrastivoimaharjoittelu. Lyhyesti selitettynä tein jokaisen pääliikkeen (rinnalleveto, penkki, kyykky) jälkeen jotain räjähtävää. Joskus myös sarjojen välissä, esim niin, että jos kyykkytreeni verryttelysarjoja pois lukien ohjelmassa oli 4 x 5 x, tein jokaisen sarjan perään kyykkyhyppelyitä. Eli yksi sarja kyykkyä, tanko telineisiin ja heti perään kyykyhyppelyt. Hyppytreeneissä sama idea esim aitahypyissä, tehdään ensin 5 x kyykkyhyppelyä painot niskassa, ja heti perään 5 aitaa.

Minulle tärkeimmät harjoitteet räjähtävyyden kannalta olivat (ei mitenkään tärkeysjärjestyksessä):

– Hypyt (aitahypyt, 3-tasatassua, 5-vuoroloikkaa ja vauhditon pituus)
– Juoksut (30 metriä, joskus jopa telineistä + 60-100m rennompia vetoja)
– Kuulanheitot & kuntopalloheitot
– Kontrastivoimaharjoitukset.

 

White men can jump…or something #sfifriidrott #yleisurheilu #emacs2017

A post shared by Conny Karlsson (@2078_conny) on

Kommentera