Ensi kesänä ei ajeta Vätterniä, vaan aloitan En Svensk Klassikeria

Kesti vähän turhan kauan, tämä tämän kesän Vätternrundanin analysointi. Mutta tässä nyt lyhyt sellainen ja lisäksi kerron seuraavasta ”isosta” haasteesta.

Vätternrundan 2019

Lyhyesti ja ytimekkäästi, pyöräily meni hyvin. Tulin maaliin pari minuuttia yli 11 tuntia ajaneena, joten tätä pitää jossain vaiheessa korjata. Siis alle 11 tuntia pitää päästä 🙂 Lähdimme ajamaan klo 2:52 yöllä, joten suurin osa ajosta tapahtui suht viileissä olosuhteissa. Mutta varsinkin ajon viimeiset 2 – 3 tuntia olivat kuumia. Tätä en huomannut ajaessa, mutta viimeisessä varikkopysähdyksessä sen huomasi. Medevissä ylämäet olivat minulle raskaita, ja kadotin siinä ryhmäni. Aikaisemmin päivällä olin itse auttanut ja tsempannut ajajia joilla oli vaikeaa ylämäissä, mutta nyt hyydyin sitten totaalisesti itse. Mäkien jälkeen toinen ryhmä ajoi minut kiinni ja ohi, ja hyppäsin sitten heidän kyytiin. Siinä peesissä saavutimme mun omaa ryhmää, ja maaliin ajoin sitten jo oman porukan kanssa.

View this post on Instagram

Gomoron! Snart kör vi 😎🚴🏼‍♂️ . #vätternrundan2019 #ibdcycling

A post shared by Conny Karlsson (@2078_conny) on

En Svensk Klassiker

Ja sitten tulevaisuuden suunnitelmiin. Jos näitä sanoo ääneen, ei voi enää jättää tekemättä, joten tässä tämä nytt sitten on 🙂 Olen aina sanonut, että haluan suorittaa En Svensk Klassiker ennen kuin täytän 50, mutta miksi odottaa kunnes on vanha, kun sen voi tehdä jo 44-vuotiaana ;). Teille, jotka ette tiedä mitä  En Svensk Klassiker on, voitte lukea siitä heidän kotisivuilta. Lyhyesti idea on siinä, että 12 kuukauden sisällä pitää suorittaa loppuun neljä pitkän matkan tapahtumaa, ja nämä ovat Vasaloppet, Vätternrundan, Vansbrosimningen och Lidingöloppet.

Minulle isoin haaste tulee olemaan kehonpainoni takia juoksu. Lidingöloppet on 30 km pitkä maastojuoksu, ja moni sanoo, että maasto on aika raskas. Jotkut jopa väittää, että tämä juoksu on rankempi kuin maraton (, mistä tulemme siihen, että maratoniakin on kai juostava jossain vaiheessa…mutta tätä en nyt sitten sanonut ääneen 🙂 ).

Siksi aloitan Klassikerin suorittamista kesällä 2020 Vansbrosimningenillä, eli 3 km uinti joessa, 2 km myötävirtaan ja viimeinen kilometri vastavirtaan. Saattaa olla, että lähden vähän ylimielisesti tähän mukaan, mutta olen sitä mieltä, että uinti on näistä neljästä matkasta se helpoin. Voin siis 2020 maaliskuun Vasaloppetin jälkeen keskittyä pelkästään juoksuun, ja juosta Lidingöloppet syyskuussa 2020. Uintia voin tehdä ”palauttavana” harjoitteluna talvella, ja kesällä sitten tottua järvessä uimiseen märkäpuvulla.

Olen jo hieman ottanut juoksemisessa varaslähtöä, kun lähdemme työporukan kanssa parin viikon päästä juoksemaan 10 km juoksua. Siellä ainoa tavoite on juosta maaliin. Siis nimenomaan juosta/hölkätä, riippumatta kauanko kestää. Tämän jälkeen hiihtotreenit jatkuu kohti talven kohokohtaa Vasaloppetia. Tärkeintä on koko ajan nostaa kuntoa. Olenkin mennyt mielestäni hyvin eteenpäin tämän viimeisen vuoden aikana, joten minulle sopiva rytmi ja tapa harjoitella alkaa löytymään. Samalla olen yrittänyt tiputtaa painoa, ja tällä hetkellä olen noin 10kg kevyempi kuin vuosi sitten. Optimitilanne olisi, että olisin vuoden päästä Lidingöloppetissa vielä 10kg kevyempi. Tästä olisi isosti hyötyä juoksussa. Realistisesti voi ehkä sanoa, että 5kg jos tiputan seuraavan vuoden aikan, olen tyytyväinen.

Kun sitten uinti ja juoksu on ensi syksynä tehtynä, edessä on ”ainoastaan” kaksi tuttua tapahtumaa, eli Vasaloppet ja Vätternrundan. 2021 saa sitten toivottavasti ajaa Motalassa maaliin, juhlia klassikerin läpivientiä ja lähteä siitä sitten ehkä ansaitulle lomalle 🙂