Kalevan Kisojen jälkeen olen ainoastaan käynyt hieronnassa ja muuten yrittänyt palautua sekä henkisestä että fyysisestä rasituksesta. Huomenna torstaina on matkustuspäivä ja pyrimme perille päästyämme tekemään myös kaikki osanoton varmistukset ja muut pakolliset tehtävät, jotta pääsemme sitten hotellille lepäämään.
Kaksikymmentä vuotta sitten työnsin nuorten Euroopan mestaruuskisoissa Turussa. Sarja oli U23 ja kisat meni osaltani niin nappiin kun vaan olisivat voineet mennä. Voitin kilpailun ja minusta tuli historian ensimmäisissä u23 EM-kisoissa Euroopan mestari. Kuullostaa melkein suunnitellulta hommalta että tasan kaksikymmentä vuotta myöhemmin ura sitten lopullisesti loppuu veteraanien EM-kisoissa, mutta sattumaa se vaan on, että nyt sattuu olemaan ”juhlavuosi”.
Tavoite on koko projektin ajan ollut voittaa mestaruus, ja voi sanoa, että valitettavasti olen myös reilulla erolla ennakkosuosikki kisassa.
Olisin toivonut kunnon kilpailua, mutta kai se on jo sarjassa M40 todettava, että kaikki eivät enää kykene viivalle. Lähden kuitenkin Tanskaan Aarhusiin nauttimaan kilpailusta, nauttimaan siitä, että saan taas kerran (ja viimeisen kerran) pukea maajoukkueasun päälle ja edustaa Suomea. Näitten kisojen jälkeen olen sitten edustanut maatani kaikissa sarjoissa, nuorissa, aikuisissa ja veteraaneissa.
En ota tietokonetta mukaan Tanskaan, joten blogia kilpailuista tulee vasta ensi viikolla kun olen taas kotona suomessa. Mutta instagramissa ja facebookissa voitte seurata tekemisiäni, pyrin päivittämään nämä kanavat mahdollisimman usein. Linkit löytyy ylhäällä oikealla.