Kolme kuukautta maantietä – yhdeksän hiihtoa

Vätternrundanin huono puoli on se, että se tulee vastaan kaksi kuukautta liian aikaisin. Mutta oletan, että eivät halua muuttaa ajankohtaa sen takia, että se olisi minulle paremmin 🙂

Vasaloppetin jälkeen on siis reilut kolme kuukautta aikaa päästä pyöräilykuntoon ennen Vätternrundania. Aika nopeasti tuntuma pyöräilyyn kuitenkin löytyy ja hiihtoladulla hankittu kunto siirtyy aika vaivatta pyöräilyyn. Henkilökohtaisesti olis kuitenkin parempi ajaa Vättern vasta elokuussa, silloin saisi nauttia pyöräilystä koko kesän ja pystyisin tekemään talvea varten peruskuntoa pyörällä koko kesän. Pitäisi ehkä ajaa Vasaloppet pyörällä elokuussa, mutta ei sekään houkuta, kun se vaatisi uutta kalustoa ja luulen kuitenkin viihtyväni paremmin maantiellä kuin maastossa.

Kunto tuntu hyvältä

Olen kevään aikana saanut todeta, että tunne siitä, että olin talvella elämäni hiihtokunnossa kyllä pitää paikkaansa. Koko kevät pyöräily on sujunut hyvin, ja olen ajanut melkein kaikki segmentit kovempaa mitä viime vuonna. Kevään aikana kaikki ajat Portugalissa parani, sekä pitkät vedot että lyhyemmät mäkiosuudet. Täällä kotona tilanne on vähän sama. Yksin ajaessa keskari on tänä vuonna keskimäärin 1,5km/h nopeampi kuin viime vuonna. Mun ”omalla” tempopätkällä (10km) aikani on tällä hetkellä reilut puoli minuuttia kovempi kuin viime kesänä ja myös ryhmässä olen ajanut kovempaa kuin koskaan, paras esimerkki noin 70km lenkki 31 keskarilla, ja se tuntui jopa helpolta.

Se mitä ehkä huolestuttaa on pitkien vetojen puute. En ole ajanut tänä vuonna kertaakaan yli 100km, ja näillä näkymin en ehdi aja kuin korkeintaan 3 sellaista ennen Vätternia. Viime vuonna niitä kertyi neljä, mutta olisin tänä vuonna halunnut ajaa enemmän juuri pitkiä vetoja, mutta aika ei ole vaan riittänyt siihen. Kokonaiskilometrimäärä tänä keväänä tulee myös olemaan matalampi kuin viime vuonna, lähinnä viikon flunssatauon takia.

Tavoitteet

Pyöräilyssä on ”tylsää” kun ei oikein voi asettaa henkilökohtaisia tavoitteita. On täysin kiinni siitä missä ryhmässä ajat, ja miten nopeasti tämä ryhmä ajaa. Viime vuonna lähdin liikkeelle oman porukkani kanssa, mutta mun piti jättäytyä ryhmästä koska ”avanteeni pilasi ajoni”. Osittain yksin ja osittain toisten ryhmien peesissä ajoin maaliin ajassa 11h ja 44 minuuttia. Oma porukka oli noin tunnin verran nopeampi.

Tänä vuonna yritän ajaa samassa ryhmässä lähdöstä maaliin. Täytyy vaan sopia porukan kanssa, että saan vessataukojen ajan peesiapua, eli pari kolme muuta ajajaa pysähtyisi kanssani, jotta voisimme sitten yhdessä ajaa ryhmää taas kiinni. Uskon, että pystyisin nykykunnossa helposti ajamaan sellaista vauhtia, että loppuaika olisi 10 – 11 tuntia.

Vätternrundanin jälkeen yritän lyödä lukkoon vähän pidemiaikaisia suunnitelmia. Olen luvannut itselleni, että ennen kuin täytän 50 (siihen on 7 vuotta aikaa), suoritan en svensk klassiker ja jossain kohtaa haluan myös kokeilla triathlonia. Ei Ironmania, vaan joku lyhyempi matka. Mutta suunnitellaan sitä sitten myöhemmin 🙂