Vaikea uskoa, että tänä talvena pystyisi järjestämään hiihtokilpailuja ollenkaan, eikä se varmaan kaukana ollutkaan, ettei Vasaloppetia pystyisi järjestämään. Mutta järjestäjät ovat tehneet hyvää työtä, joten tarpeeksi paljon lunta ovat saaneet kasaan. Toista se on ollut täällä kotona. Kun en halua hiihtää hallissa, en ole huonon talven takia saanut kasaan tarpeeksi kilometrejä lumella.
Ajoittain Tammisaaressa on ollut ihan mukavatkin olosuhteen tykkilumiladulla. Mutta aika usein olen hiihtänyt märissä olosuhteissa missä sauvat uppoaa joka kerta eikä meinaa päästä mihinkään. Viime aikoina tilanne on ollut kuvan mukainen, eli olemme saaneet raapia kasaan lunta ja viedä sinne missä vielä mahdollisesti saa latua aikaiseksi. Parhaimmillaan latu on ollut yhteen suuntaan noin 550 metriä pitkä, lyhyimmillään ehkä 300 metriä. Tämä onkin ollut minulle tämän talven pisin latu missä olen hiihtänyt. Tulee olemaan nautinto päästä Vasaloppetiin hiihtämään hieman piemmällä ladulla 🙂
Hiihtämisen sijaan olen käynyt rullahiihtämässä. Onneksi on löytynyt tiepätkiä missä ei ole hiekotushiekkaa ollut kovin paljon. Tämän lisäksi olen myös juossut jonkun verran. Tai juokseminen on ehkä väärä sana mun kohdalla, hölkkääminen on parempi sana. Juoksen siis syksyllä Lidingöloppetia, joten pääsin tekemään vähän varaslähtöä juoksemisen suhteen tällä tavalla. Ja uskon, että juoksemisesta on hyötyä myös hiihdossa, varsinkin ylämäissä.
Kuntoa on vaikea arvioida. Rullahiihto on kyllä kehittynyt syksystä ja juokseminenkin on mennyt eteenpäin. Lumella hiihtämisestä en oikein osaa sanoa mitään kun on ollut niin huonot kelit, ja lyhyt rata, missä joko kiivetään yläs tai lasketaan alas. En ole saanut sellaista pitkää lenkkiä missä jatkuvasti etenisi samalla hiihtotavalla. Yhteiskilometrit (rullahiihto, juoksu, hiihto) ovat aika lähellä samat mitä normaalisti muutenkin, joten suurin puute tänä vuonna on pitkät lenkit. Olen saanut sellaisia tehtyä kyllä, mutta olisin halunnut muutama lisää, ja varsinkin muutama vielä pidempi kuin tämän talven pisin. Mutta matka ei tapa, vaan vauhti, joten jos tänä vuonna hiihtäisi järkevästi 🙂