Heti kun sain ”analyysini” valmis ja blogimuotoon, niin eiköhän peli muuttunut sitte ihan täysin heti seuraavalla kierroksella. Eilinen peli kotikentällä Eke Golfin kentällä sujui kaksijakoisesti (mitenkä muuten) mutta tällä kertaa ihan toisin päin. Alku oli hiukan vaikea. Ekan väylän avaus suora ja pitkä, lähestymismatkaa jäi n 100m. Mutta tyypilliseen tapaan, sitä jo näkee puttaavansa birkkua, ja tuloksena duffi, ja pallo jäi 20m greenistä. Kolmas lyönti greenille, ja sit kostautui se toinen tyypillinen juttu, en käynyt ottamassa greeneihin tuntumaa ennen kierrosta. Kolme puttia ja tupla.
Vaihtelevissa merkeissä jatkui sitten etuysi. Yksi par sain tehtyä, mutta sitten kentän vaikein väylä (7)…eka pallo JA varapallo metsään. Eka pallo löytyy ja sillä pääsen sitten neljällä lyönnillä greenin lähelle, mutta bunkkeriin…ja lopputuloks näkyy kortissa.
Etuysin jälkeen ei ollut mitenkään huono fiilis (yllättäen) ja suht rennosti lähdettiin kiertämään takaysiä. Yksi kaveri jätti käsikipujen takia kierroksen kesken, joten kahdella miehellä jatkettiin. Lieneekö se sitten osasyy paljon parempaan takaysiin + rento fiilis kun ei ”tarvinnut” enää suorittaa, mutta 11 ja 18 väylää lukuun ottamatta kaikki sujui todella hyvin. Sitä päivää odotellessa, milloin kaikki 18 reikää sujuisi yhtä hyvin samalla kierroksella.
Pelissä oli mukana yhteensä kolme ryhmää, ja koska olimme eka ryhmä, ja ryhmässä oli takaysillä vaan kaksi pelaajaa, saavuimme maaliin sen verran aikaisin, että ehdin jopa rangelle harjottelemaan, ennen kuin muu porukka saapui maaliin. Piti nimittäin jäädä odottamaan, et pääsi maksamaan ”osallistumismaksu” toisille ryhmille 🙂 Mutta rangetreeni oli varmasti ihan paikallaan. Ei muuta kun kohti seuraavaa kierrosta.