En halua tehdä samaa virhettä mitä tein 2017, kun heti Vasaloppet-hiihdon jälkeen käytännössä lopetin kestävyysharjoittelun ja keskityin pelkästään työntämiseen ja voimailuun. Lopputuloksena tosin ihan mukiin menevä kuulatulos kesällä, mutta sivutuotteena 10kg painonnousu, mistä sain kärsiä sitten koko seuraavan talven.
No mitä teen toisin tällä kertaa? Aloitan työntämisen sekä punttitreenin jo syksyllä, vaikka pääpaino onkin hiihtoharjoittelussa. Työnnän keskimäärin kerran joka toinen viikko lokakuun lopusta alkaen. Tämä teen niinä päivinä kun vedän valmennettavalle kahden treenin treenipäivää Liikuntamyllyssä. Teen oman treenini silloin kun valmennettava syö ja lepää omien treeniensä välissä. Punttitreeniä täytyy saada tehtyä vähintään kerran viikossa, mielellään kaksi, ja näin treenit etenee sitten aina Vasaloppetiin asti, eli maaliskuun alkuun.
Kuularingissä ensimmäiset treenit menee tottumiseen ja tuntuman löytämiseen pienillä kuulilla. Samalla näkee hiukan miten olkapää kestää työntämistä. Jos pystyn työntämään täydellä vauhdilla seiskalla tammi/helmikuussa, olen aikataulussa. Sitten Vasaloppetin jälkeen voi alkaa metsästää senttejä. Toivottavasti en ole kovin kaukana mitalituloksista mitä Tampereen kisoissa pitää työntää.
Punttitreenien kanssa tulee olemaan isoin haaste. Haluaisin tehdä aika paljonkin, mutta aika ei riitä millään kaikkeen. Täytyy siis valita liikkeet huolella ja panostaa kaikki niihin. Yksi vaihtoehto on vetää yksi pidempi treeni viikossa, missä teen sekä kyykkyä että penkkiä + kaikki tarvittavat apuliikkeet, tai sitten pieninä annoksina, esim lounaan yhteydessä, 30 – 45 min treenejä. Katsotaan mihin päädyn.
Mutta eka tavoite olis saada oma punttisali sellaiseen kuntoon, että siellä pystyy edes tekemään jotain 🙂 Myöhemmin talvella on varmaan sitten hankittava jonkun salin jäsenyys, jotta saisi vähän enemmän potkua treeneihin.