Tavoitteiden asettelu

Olen aikaisemmin kirjoittanut siitä, että tavoitteeni on voittaa MM-mitali. On tavallaan aika helppoa lausua tällainen tavoite ääneen julkisesti noin vuosi ennen kisoja, mutta mitä se oikeasti vaatii, että pääsen tavoitteeseen? Veteraaniurheilussa on aika vaikeaa arvioida millä tasolla tulokset liikkuu vuodesta toiseen, mutta katsomalla aikaisempia kisoja, saa jonkinlaisen kuvan.

16 metriä mitaliin

Asettelin mielestäni tavoitteeni aika varman päälle, kun totesin, että mitaliin vaaditaan 16 alkavaa tulosta. Tämän perusteella olen sitten laatinut itselleni osatavoitteita. Hiihtokauden aikana yritän ainoastaan tehdä asioita niin hyvin kun voin, jotta olisin mahdollisimman hyvässä työntökunnossa sitten kun olen päässyt Vasaloppetissa maaliin. Miltä tavoitteenasetteluni sitten näyttää? Excel-nörttinä olen tietysti tehnyt matemaattisen laskelman miten tulisin kehittyä tästä eteenpäin, jotta saavutan tavoitteni kesäkuun lopussa.

Kuulantyöntö

Pitää ehkä hieman avata miten kyseinen käyrä on juuri ton näköinen 🙂 Syksyllä työnnän siis ensin pelkästään 5 kilon kuulalla ja mittaan ainoastaan vauhdittomat työnnöt. Kun käyrä yhtäkkiä laskee, se ei tarkoita sitä, että arivoin kuntoni laskevan, vaan että kuula vaihtuu 6 kilon kuulaan. Ja seuraava notkahdus on sitten vaihto 7 kilon kuulaan. Vasaloppetin jälkeen on sitten tarkoitus kiriä vai? 😉 No ei nyt ihan, mutta tarkoitus on silloin siirtyä työntämään pääosin vauhdillisia työntöjä mitä nyt toivottavasti ainakin tarkoittaa sitä, että työnnän myös selkeästi pidemmälle kuin ilman vauhtia. Käyrä loppuu siten siihen mihin tasainen kehitys minut vie juuri ennen MM-kisoja. Katsotaan miten menee.

Voimaharjoittelu

Ei sen kummempaa selityksen tarvetta näissä. Ainoa ero on se, että näissä näkyy myös punainen viiva, mikä on tehdyt tulokset (paksumpi) ja se haaleampi punainen viiva on ns trendiviiva, eli näyttää mihin päädyn jos kehitys jatkuu samalla tavalla jatkossakin. Nämä käyrät ovat aika pielessä vielä, kun otanta on niin pieni, mutta antaa lisämausteen sitten kun viikosta toiseen kirjaan tulokset taulukkoon.

Miksi sitten tällainen tavoitteidenasettelu?

Onko siinä mitään järkeä, että arvioidaan kuntoa nousevan tasaisesti joka viikko kohti päätavoitetta? Minulle tästä on iso apu varsinkin itseluottamuksen puolelle. Käytin täsmälleen samanlaista tapaa myös ”oikeana” urheilijana, ja se toimi osana mun mentaaliharjoittelua.

Jos katsoo työntökäyrää varsinkin nyt, kun en ole pitkään aikaan työntänyt, voi tuntua aika lohduttomalta työntää 14 metriä maaliskuussa. Jos silloin jokaisen työntötreenin jälkeen katsoo, että prkle, olenkin yli kaksi metriä siitä missä mun pitäisi olla, se syö ihan kenet tahansa. Sen sijaan, kun minulla on tämä käyrä, voin hyvin todennäköisesti joka viikko todeta, että olenkin pikkaisen edellä tavoitetta, tai että enpä ole kun vähän jäljellä, kiritään kiinni ensi viikolla. Tämä tarkoittaa paljon parempaa fiilistä jokaisen treenin jälkeen.

Voimatreenikäyrät ovat sitten ehkä enemmän muodollisuus tässä vaiheessa uraa. Tiedän, että se, kuinka paljon liikutan rautaa salilla ei oikein enää korreloi työntötulokseen. Olen esim urani jälkeen työntänyt 16 metriä kausilla, milloin en ole koskenutkaan 100kg painoihin, ja olen myös jäänyt samoihin tuloksiin, vaikka olen liikuttanut 150 kilon painoja. Tärkeintä minulle voimatreeneissä on tällä hetkellä se, että kroppa on tottunut niiden tekemiseen, ja että pystyn liikuttamaan tiettyä painoa mahdollisimman räjähtävästi.

Palaan näihin käyriin säännöllisin väliajoin, niin katsotaan miten homma etenee 😉